2014/12/31

le happy purp year

// Tuote saatu testiin bloginäkyvyyttä vastaan
Hopeiset, mustat ja kiiltävän pinkit serpentiinit ✔︎
Vimpan päälle mietitty bilelookki ✔︎
Illallinen isolla porukalla B-Smokeryssa ✔︎
Kello kahdentoista skumppa shampanja ✔︎
Tähtisädetikut ALERT! ALERT! ALERT!

Tähtisädetikkuja lukuunottamatta (kielletäänpäs sekin kaupoista, koska Suomi) kaikki on laittautumista vaille valmista! Ensimmäiseksi kiiruhdetaan isolla porukalla Teurastamolle syömään, jonka jälkeen otamme kohteeksi mitä luultavimmin Lauttasaaren, josta käsin on hyvä tähyillä taivaalle lenteleviä paukkuja.

Ennen kuin ryhdyn kiskomaan kultaisia glittersukkahousujani jalkaan ja kihartelemaan hiuksiani iltaa varten, ajattelin tehdä uuden vuoden kunniaksi itselleni drinkin! Kun kaipaa aavistuksen makeampaa alkujuomaa, on violetti päivän väri!

Le Purp on premium vodka, jossa yhdistyy makea mansikka, mustikka ja raikas lime. Se maistuu esimerkiksi shottina kermavaahdon kera, tai vaikkapa yhdessä ananas-tai karpalomehun kanssa. Raikkaamman drinkin siitä saa helposti lisäämällä sekaan esimerkiksi sitruunan makuista tonicia ja tuoretta limeä. Hmm... Miltäköhän Le Purp maistuu roseen kanssa? Kokeiluun!

Alkosta kyseistä juomaa ei vielä valitettavasti saa, mutta esimerkiksi tietyissä yökerhoissa sitä pääsee jo maistelemaan! Kurkkaa lisää täältä!

** HYVÄÄ UUTTA VUOTTA, HAPPY NEW YEAR 2015 !! **

2014/12/29

pari sanaa joulusta paketin kera

Huh, ohi on. En tiedä olenko väsyneempi nyt joulun jälkeen vai sitä ennen - sen verran koville se syöminen ja suru otti. Älkää käsittäkö kuitenkaan väärin. Saimme viettää yhdessä kauniin ja rauhallisen joulun, mutta se tuntui kovin raskaalta ilman yhtä perheenjäsentämme, joka pääsi viimeiselle levolle kotikiven juurelle aattona. Valkoisen hangen alla on nyt hyvä nukkua.
Uskomattoman kelin me kyllä jouluksi saimmekin. Vaikka pakkanen onkin paukkunut tänään kuin viimeistä päivää, en ihan käsitä miten jotkut viettävät joulunsa mielummin vesisateessa. Uudeksi vuodeksi onkin taas luvassa plussaa, joten nautitaan nyt punaisista poskista kun vielä mahdollisuus annetaan!
Ja koska mikään ei ole niin kivaa kuin löytää kuusen alta vielä yksi itselleen osoitettu paketti, pistetään blogissa käyntiin vuoden viimeinen arvonta! Kiitokseksi kuluneesta vuodesta, ihanista kommenteista, fiksusta palautteesta ja hyvistä ideoista, haluan lähettää jollekin teistä paketin luonnonkosmetiikka, joka pitää sisällään:

Acorelle Delicious by Sara la Fountain (Eau de Parfum) - Täyteläinen tuoksu talveen, jossa alkutuoksuna ruusua ja hunajaa, sydäntuoksuna mantelia ja tonkapapua, sekä lopputuoksuna vanilja ja makea praliini. Acorelle parfyymit ovat luomuvalmistettuja luonnonkosmetiikan tuotteita, joiden valmistuksessa ei käytetä synteettistä alkoholia eikä parabeeneja. Tuotteita ei myöskään ole testattu eläinkokein.

Acorelle Divine Orchid (Eau Fraiche) - Kukkainen tuoksu, jossa sekoittuu mm. päärynä, vadelma ja vanilja. Tuoksu sisältää eteerisiä öljyjä, jotka lieventävät stressiä. Eau Fraicheissa on parfyymeja raikkaampi tuoksuosuus, jonka vuoksi niitä voi suihkauttaa myös huoneilmaan ja liinavaatteille.

Ekovista Almond Oil - Manteliöljy kuivalle ja ärtyneelle iholle. Koostumukseltaan kevyttä, tuoksutonta ja hyvin imeytyvää öljyä. Sisältää proteiineja, A-, B1-, B2- ja B6-vitamiineja, rasvahappoja ja mineraaleja. Manteliöljyä voi myös käytää meikinpoistoon ja hierontaan.

Flow kosmetiikka Sitruunaruoho & hunaja saippua - Hunaja kosteuttaa ja sitruunaruoho puhdistaa epäpuhtauksia ihosta ja parantaa verenkiertoa. Suomalaista luomukosmetiikkaa. Saippuassa ihana tuoksu!

Signe Seebid Laventeli-kylpymaito - Laventelin tuoksu rauhoittaa ja auttaa unen saantiin. Maito tekee kylpyveden pehmeäksi, ja sisältää runsaasti vitamiineja sekä ihoa hoitavia ja kosteuttavia ainesosia. Lisää 2-4 ruokalusikallista kylpyyn. Virolaista, käsityönä valmistettua luonnon kosmetiikkaa.

Arvonta-aikaa on ensi maanantaihin, 5.1.2015 asti. Muistakaa jättää kommentin yhteyteen toimiva sähköpostiosoite. Onnea arvontaan! // Tuotteet saatu blogin kautta.

2014/12/20

kiltistä en tiedä, mutta...

Ai että miten tämä luovuuden ja inspiraation tuotos ihan hivelee silmiä! Vai puhunko minä nyt jonkin sortin kirvelystä? Oli mitä oli, pistetään sairasloman piikkiin. Eilisen joululahjapohdiskelun tuloksena keksin pukinkontin täytteeksi ainoastaan jotain itselleni - kovin yllättävää. Tämän vuoden listalta löytyy kuitenkin yllättävän paljon oikeasti hyödyllisiä ja tarpeellisia toivomuksia, joille on taatusti käyttöä. (Toki niille designhuonekaluillekin olisi käyttöä, mutta myös pukin varat ovat rajalliset.) 

❄︎  Lahjakortti Specsaversille. Silmäoptikon mukaan olisin jälleen teräväkatseisempia silmiä vaille. Uusille kehyksille ei ole onneksi tarvetta, mutta nykyisten linssien avulla ei pötkitä enää kovin pitkälle.

❄︎ Field day:n kamerahihna. Ai niin, guess what! Voitin kameran! Uusi Olympuksen PEN E-PL7 on matkalla kotiin. Sen kaveriksi sopisi tämä ihastuttava kamerahihna, joka on valmistettu kasviparkitusta nahkasta ja vieläpä Suomessa!

❄︎ Mistä polttimo? Ystävieni ihana synttärilahja, Design House Stockholmin Work Lamp on ollut jo pitkään pimennossa, sillä en ole löytänyt sopivan kokoista polttimoa lamppuun. Tietääkö joku mistä sellaisen saisi metsästettyä poksahtaneen tilalle? 

❄︎ Vaatekaapin renoveeraus. Naisella on aina tarvetta uusille vaatteille. All I want for Christmas is COS!

❄︎ Petauspatja. Näyttää se uni maittavan ilman petariakin, mutta nimensä mukaisesti itse petauksesta ei meinaa tulla kyllä yhtään mitään. No joo, on se runkopatja ehkä aavistuksen muhkurainen...

Kuvat: Marimekko ja Field day

2014/12/19

taasko se kuusi siellä

Vällyjen välistä ja ties kuinka monennen teekupillisen äärestä moi! Ehdin jo parkaista nenäliinaan kaiken kiireen keskellä toivomuksen, että ehtisin kirjoittaa teille edes kerran ennen uutta vuotta. Niin se pitkittynyt flunssa vei sitten mennessään (sitä en sentään toivonut) ja lähetti meikäläisen lopulta vatsataudin kera kotiin lepäämään.

Päällimmäisenä hirveä morkkis siitä, että töissä joka toinen on sairaslomalla ja alle kourallinen painaa muiden tunteja hiki hatussa. Mutta minkäs sitä ihminen sairaudelleen mahtaa - ei välttämättä ainakaan silloin, kun yli puolet raitiovaunun matkustajista yskii ja pärskii ympärillä.

Sairaslomalla sitä näköjään ehtii Braking Badin maratonin (reilut kolme tuotantokautta kahdessa viikossa johtaa väistämättäkin uniin, joissa rahat joululahjoihin ansaitaan Heisenbergin neuvoja kuuntelemalla) lisäksi kuorruttaa koko kämpän havunoksilla. Vaihdoin vanhat oksat tuoreisiin ja siirsin huomion massiivisesta joulukalenterista, huoneen nurkassa roikkuvaan valosarjaan. Matolle tein kääntötempun - valkoinen esille ja musta piiloon! Kunhan sama tapahtuisi myös ikkunan toisella puolella.

Jospa sitä seuraavaan postaukseen menessä olisi jo päässyt tämän huoneen seinien sisältä muualle? Havuthan tässä alkaa tulla kohta korvista. Keskittymistä voisi sen sijaan sijoittaa vaikkapa niihin joululahjoihin, joita ei vieläkään ole työkiireiden ja sairasloman vuoksi ehtinyt edes miettiä. Siispä rivakka askel takavasempaan päin!

2014/12/14

hiljaiset jouluterveiset

Hei te siellä! Heti alkuun pienet pahoittelut blogihiljaisuudesta, jota on jatkunut jo viikkokaupalla. Työt vievät edelleen suurimman osan ajastani ja energiastani. Voi pojat miten pieni paussi tämän kaiken keskelle onkaan tervetullut... Vielä kaksi viikkoa painettavana, jonka jälkeen pääsen viettämään runsasta kolmen päivän joululomaa.

Hiljaisuudesta ei kerro pelkästään valtava työmäärä, vaan myös suru kotipuolella. Rakas koiramme joutui itsenäisyyspäivänä sairaalahoitoon ja nukkui varhain seuraavana aamuna pois. Menetys oli koko perheelle tietysti erittäin raskas - osittain siksi että poismeno oli niin yllättävä. Varsinkin alkuviikko oli vaikea, sillä tapahtunutta oli vaikea edes hyväksyä. Ikävä on valtava, mutta suru alkaa onneksi pian helpottaa. Kyllä tämä vielä tästä.

Nappasin lauantaiaamuna muutaman hämärän räpsyn vaatetangossani roikkuvasta joulukalenterista, joka piti luonnollisesti esitellä jo ennen joulukuuta. Omista askartelutaidoista päätellen muistutan vähintäänkin Touko Poukoa, mutta yritys hyvä kymmenen!

Ideana siis valokuvakalenteri, joka roikkuu narunpätkien avulla kiinni havunoksassa. Jos olisin ollut ahkera, olisin askarrellut lahjapaperista pieniä kirjekuoria ja sujauttanut kuvat (näyttävät Polaroideilta, mutta ovat tosiasiassa Instagram-kuviani, jotka olen tilannut paperikuviksi Printicin avulla - aika mahti appi muuten!) ja terveiset niihin. Mutta koska menin sieltä mistä aita oli matalin, peitin lahjapaperilla ainoastaan kuvapuolen piiloon ja tadaa, puolet kuvista on pyörähtänyt päin seinää! Hei mut ajatuksena tosi hieno, eikö.

Onneksi pieni joulukuusi sentään ajaa asiaansa just eikä melkein.