2015/09/30

syksyinen kurpitsarisotto

    Yhteistyössä Nordalcon kanssa
Mitä mitä mitä! Syyskuun vika! Nytkö jo! No jo. Jos ikinä kuvittelin kevään kiireiseksi niin syksyn aikataulu on ollut masokismia maksimissaan. Vapaat hetket ilman pienintä velvollisuudentunteen hiventäkään ovat arjen pyörremyrskyssä nykyään luksusta, mutta päättömän kiireen keskellä sitäkin tärkeämpiä. Soitto kaverille ja kutsu ruokapöytään riittää - työnjaosta voidaan keskustella sitten paikan päällä, njäh njäh!
Pimeiden syysiltojen lämmikkeeksi ja kevyeksi seurusteluviiniksi saimme maisteltavaksi Les Fumées Blanches Sauvignon Blancia, joka on jo entuudestaan tuttu keväisestä brunssipöydästä Peetan luota. Silloin vaimo taikoi Vege! -kirjasta herkullista kukkakaalicrustia, jonka pariksi sitruksinen valkkari sopi mainiosti.
Parhaimmillaan kalan, äyriäisten (loistava myös sushin kanssa!), juustojen ja kasvisten kanssa soveltuvalle valkkarille halusimme keksiä jonkin hieman syksyisemmän reseptin ja pian mokoma löytyikin tutusta ja turvallisesta köökkikirjasta. Kurpitsarisottoa parempaa kaveria olisi viinille saanut hetken hakea, nimittäin neljän desin verran sitä lorahti itse ruokaankin! Pitänee kokata (vai pitäisiköhän tässä yhteydessä käyttää vain yksikkömuotoa) vaimon kanssa useammin, sen verran ihanaa se syömi... ruoanlaittaminen yhdessä on.
Aloita kuorimalla ja kuutioimalla 400 g hokkaido-kurpitsaa. Raasta sen jälkeen sitruunankuori ja pane se marinoitumaan oliiviöljyyn (n. 10 min). Ryöppää 100 g kurpitsakuutioita kiehuvassa vedessä 7-8 minuuttia, siivilöi ja sekoita soseeksi sauvasekoittimella. Paahda riisiä pienessä tilkassa oliiviöljyä minuutin verran. Lisää valkoviini ja loput kurpitsakuutiot. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää kurpitsasose. Sekoita noin 15 min lientä vähitellen lisäten, kunnes riisi on hieman al dente ja kurpitsa kypsää. Lisää voi, juustoraaste ja lopuksi hunaja, sitruunamehu ja -kuori sekä rosmariini. 

2015/09/04

TFW Helsinki - somettajista sotureiksi

No nyt! #adidasheimohommat kipitelty loppuun kunnialla ja hypermeno jatkuu. Takki ei tosiaan tyhjentynyt eikä sportti-into laantunut Joonas Laurilan ja Hanna Gullichsenin hellässä niskalenkissä - päinvastoin. Vuosisadan rakkaustarina on tässä - maaniset instagrammaajat, Paju & Minni, jäivät yhdes koos koukkuun itsensä ylittämiseen (ja Snapchattiin). Juoksukesä loppui ja semimasokistinen tuskankaipuu jäi. Näillä tavisvartaloisilla somemuijilla on myös yhteisiä unelmia ja yksi niistä on revitty bodi!
Kesästä jäi sportyfeel, mutta eittämättä myös muutama festarigramma ja hienoinen laiskotus. Apu on kuitenkin lähellä. Tämä kowa kaksikko starttaa nyt megatehokkaat soturitreenit TFW Helsingillä. Training for Warriors on iloisesta jenkkilästä tänne jylhään pohjolaankin rantautunut valmennusmetodi, joka levittää positiivista sanomaa harjoittelusta, liikunnasta, hyvinvoinnista sekä reippaasta elämänasenteesta. Siis hauskaa, yhteisöllistä ja kowaa?! Count us in! 
Tavoitteena neljät treenit viikossa ja freesi elämä myös salin ulkopuolella (ehei, ei nyt sentään ihan tipaton, mutta hivenen kuivempi...). Tiedossa varmasti hikeä, valitusta, kyyneleitä, itsensä voittamista, liikuttavan huikeaa yhteishenkeä ja aevan törkeetä somespämmiä. Silmäpallot tiukasti nyt siis tänne blogin suuntaan, sekä Pajun ja Minnin instaan (@pajunkissa, @minnihei) sekä snäppiin (@pajupurovuo, @minnihei). Soturimainen heippander täältä ja innolla täysin uudenlaisia treenejä kohti! 

Ps. Keräilemme vielä hetken itseäm... taistelijaluonnetta (!!) ja julkaisemme (mustavalkoiset) kuvat lähtötilanteesta myöhemmin...

// Kynän varressa heilui tällä kertaa ihana Minni, jonka kanssa somettaminen ja treenaaminen on kulkenut sulavasti käsi kädessä jo adidasheimosta lähtien. Minnin kanssa tulemme jakamaan fiiliksiämme treenaamisesta pitkin syksyä, joten jos motivaatio kesän jälkeiseen ryhdistäytymiseen on hukassa, niin täältä takuulla pesee! Ensimmäiset TFW -treenit (olemme vakavasti Minnin kanssa sitä mieltä että salin uudelleennimeämistä tulisi harkita tämän vaikean kirjainyhdistelmän vuoksi) ovat nyt takana ja fiilikset täydet viis kautta viis. Jos treeneistämme herää kysyttävää, niin soturit lupaavat olla valmiudessa ja vastata parhaansa mukaan. Kowa syksy tulossa, yhet (protskupirtelöt) sille!

2015/09/03

kaikki hyvin tänä aamuna

Takana on kuukausi täyttä eloa. Olen edelleen niin fiiliksissä koko elokuusta - korjaan, koko kesästä että olen tuskin edes ehtinyt noteerata kellastuneita lehtiä ja lokasuojattomuuden aiheuttamia kuraroiskeita selässäni. Mutta mitä väliä. Vaikka kesä on ollut täynnä upeaakin upeampia hetkiä, uusia ja jo tärkeäksi muodostuneita ystäviä, lieviä ja ei-niin-lieviä humalatiloja, no niitä hiton poikia (so long Tinder!) ja ennen kaikkea puhdasta onnen tunnetta kaikesta mitä olen saanut tämän kesän aikana kokea, olen valmis ottamaan syksyn täysin sylin vastaan ilman minkäänlaista pelkoa siitä, että hampaankoloon olisi jäänyt muutakin kuin muutaman mojiton mintun rippeet.

Kesän TOP-listalle pääsee niin huippuja juttuja että edes vahvaa viisikkoa on vaikea valita. (Tuossa ylhäällä tuulettaa kyllä todella kova tusina!) Ykköspallin jakaa niin heimohommat (liikutun kun edes ajatellen ihanan heimokyttämme Hannan ja kreisin valmentajamme Joonaksen koutsaamia smurffisiskoja), reissu Ljubljanaan Peetan kanssa, Flow festarit, sunnuntaiset Ääniwallit ja huh, mitä vielä! Kaivoin juuri hampaankolostani jotain ällöä: < kuvittele tämän sisältävän kaikkea yltiöpositiivista >.
Tämän postauksen tarkoituksena oli pehmustaa jälleen hieman tökeröä laskua blogin ääreen, joka on laahannut tuttuun tapaansa resinalla perässä jo keväästä saakka. Huomisesta lähtien homman nimi on kuitenkin eri, kun jotain todella jännää, kowaa, siistiä ja ehkä vähän sairastakin on luvassa niin blogini, meikäläisen kuin erään kolmannen osapuolenkin osalta. Meitä kaikkia jännittää niin että mikäs tässä kahdelta yöllä täydessä valmiudessa. Äää!!

2015/08/13

she (definitely) goes to the flow

Siis a-pu-va mitkä neljä viikkoa duunissa (melkein, kohta, ihan just!) takana. Myymäläpäällikön virka ei taida ihan olla meikämimmin hommia, mutta huh kohta siitä on selvitty. Eilen työpäivä venyi 11 tunnin mittaiseksi ja tänään edessä samanmoinen, joten voitte varmaan kuvitella miten paljon odotan jo viikonloppua ja festarikesän hoteimpia päätöskekkereitä, eli iki-ihanaa Flow Festivaalia, jonne allekirjoittaneen pitäisi saada kyllä vipin vippi jo ihan pelkän blogin nimen perusteella. Ehe ehe.

Otin jo alkuviikosta ryhtiotteen festareiden ohjelmiston suhteen, koska täytyy myöntää etten ollut ehkä ihan täysin kartalla (totta puhuen en ole ollut viimeisen kuukauden aikana täysin kartalla juuri mistään) tarjonnasta. Nyt kolme päivää festareiden omaa soittolistaa kuunnelleena on löytynyt jo vaikka miten monta ihanaa uutta suosikkia, sekä vanhoja yllättäjiä. Omille suosikeilleni kokosin >>MY FLOW<< -soittolistan, joka saa luvan keikkua hyvässä festarifiiliksessä mukana myös blogin sivupalkissa. Pistäkää siitä seurantaan!

Jotta fiilis festareille saataisiin maksimoitua, ajattelin nostaa muutaman best of the bestest -kipaleen artistisuosikeiltani, joiden kanssa etkoillessa ei voi mennä pieleen! Sunnittelemaani tarkkaa festariaikataulua pääsee puolestaan kurkkaamaan täältä. Huhhhh miten paljon odotankaan huomista! Niin paljon hunajata korville luvassa.

>>Elliphant (SE) FRI 18:30 - Black Tent<<
>>Diplo (US) FRI 20:15 - Black Tent<<
>>Lorentz (SE) FRI 22:30 - Tiivistämö<<
>>Run The Jewels (US) FRI 00:00 - Black Tent<<
>>Skepta & Wiley (UK) SAT 18:30 - Black Tent<<
>>ILOVEMAKONNEN (US) SAT 21:00 - Black Tent<<
>>Years & Years (UK) SAT 21:45 - Lapin Kulta Blue Tent<<
>>Seinabo Sey (SE) SAT 21:45 - Bright Balloon 360• Stage<<
>>Evian Christ (UK) SAT 22:30 - Black Tent<<
>>Future Islands (US) SAT 00:00 - Lapin Kulta Blue Tent<<
>>Tyler, The Creator (US) SUN 18:00 - Lapin Kulta Blue Tent<<
>>Flying Lotus (US) SUN 20:15 - Lapin Kulta Blue Tent<<
>>Tove Lo (SE) SUN 20:30 - Black Tent<<
>>Florence + The Machine (UK) SUN 21:30 - Main Stage<<
>>Future Brown (US) SUN 22:15 - Black Tent<<

2015/07/27

kabanossihotline

Voi että mitä kesämuistoja muistikortin perukoilta löytyykään! Aion paneutua näihin sellaisella antaumuksella, että jaan niitä vielä vaikka keskellä pimeintä talvea jos huvittaa. Ensimmäinen viikko töissä on jo takana päin ja neljä viikkoa kestänyt kesäloma vain kaunis muisto takaraivossa. Viime vuonna töihin paluu tuntui virkistävältä, mutta nyt kurkkuun on noussut pieni pala marttyyrimaista ahdistusta. Viikko myymäläpäällikkönä on tuntunut lähestulkoon vuodelta ja stressikäyräkin on noussut jo paikoitellen siihen malliin että pian ollaan taas loman tarpeessa.
Vaan eipä auta itku markkinoilla. (Eipä. Sunnuntait kuluvat nykyään sikiöasennossa ripsarit poskilla.) Mokomaa hauskuutta on vielä kolme viikkoa jäljellä, mutta perhana niin on kaikkea muutakin! Viime viikonloppu kului (juuri sen tarkempia yksityiskohtia muistamatta) Turussa H2ö festivaaleilla, ensi viikonloppuna viiletän Kallio Block Partyissa ja kohta riehutaankin jälleen Flowssa! Mitäs jos sen jälkeen rauhottuisi taas hetkeksi?
Seuraava kuvasato on taltioitu kesäloman alkumetreillä, kun olimme viettämässä juhannusta Peetan mökillä. Miten ihanaa että olen saanut elämääni taas uusia ihania ystäviä, joiden kanssa voin jakaa niin iloni kuin surunikin. Erittäin tiivistunnelmaisesta, Kabanossihotlineksi nimetystä tyttötsätistä riittäisi aihetta jo vaikka kirjaksi saakka. (Hakkaisi muuten Bridget Jonesit ihan mennen tullen.) Ootte kultaa!

2015/07/09

uusi koti kalliossa

Ennen kuin isken ajatuksella reissukuvien kimppuun (miksi matkapostaukset tuppaavat aina olemaan yksi ikuisuusprojekti...), ajattelin vihdoinkin esitellä uuden kotini, jossa olen asustellut nyt melkein parin kuukauden ajan! Muutto Töölöstä tuntuu jo todella kaukaiselta, vaikka vasta kesäkuun alussa sain raahattua viimeisetkin tavarat Kallioon. Vaikka Instagramin puolella onkin vilahdellut jo hieman reaaliaikaisempaa kuvamateriaalia, ajattelin esitellä uuden kotini ensin täysin puhtaalta pöydältä, sillä totta puhuen täällä näyttää edelleen hyvinkin keskeneräiseltä.

Listasin ylle uuden asunnon plus- ja miinuspuolet. Yllättävän paljon positiivisia puolia tuli mieleeni, eikä miinuspuolistakaan oikeaa haittaa löydy kuin säilytystilan puutteesta - vuokrasoppariini kun ei sisälly edes kellaritiloja... Suurin plussa on ehdottomasti asunnon pohjaratkaisu, joka tuntuu 25,2 neliöön nähden todella tilavalta. Edellinen yksiöni oli kooltaan paljon suurempi, mutta esimerkiksi suihkutella sai lähestulkoon vessan päällä, mistään omasta pyykinpesukoneesta nyt puhumattakaan. Nykyinen vessani on siihen nähden valtava ja vaikka talonyhtiöstä löytyy ilmainen pesutupa (taas yksi plussa lisää!), pesen pikkupyykit mieluusti omassa koneessa.

Lähdin etsimään tietoisesti jälleen vanhaa kerrostaloasuntoa, jossa huonekorkeus, suuret ikkunat ja vanhat puuovet pääsevät oikeuksiinsa uudistettujen pintamateriaalien kanssa. Muuttaessa seinäpinnat kaipasivat kuitenkin maalia ylleen, jonka tuloksena rumat kukkaboordit saivat kyytiä. Nyt ilme on huomattavasti freesimpi! Uudistetuista pintamateriaaleista ihastuin eniten kylppärin söpöön kaakelilattiaan (talonyhtiön saunatilat ovat remontoitu samanhenkiseksi - ilmainen lenkkisauna kiinnostaa!), mutta keittiön kullanruskeille kaakeleille olisin toivonut jotain hieman neutraalimpaa vaihtoehtoa.

Ja voi jumankekka mikä riemu syntyi, kun kuulin asuntoni sisältävän astianpesukoneen! Se on ollut pieni taivas maan päällä, enkä enää osaa ajatella elämää ilman. Olen jo testannut että pahemmatkin juhlajäljet saa siivottua sen avulla alta aika yksikön! Uudesta sisäpihastanikin olen huudellut jo useampaan otteeseen, on se nimittäin sellainen kesäjuhlien grilliparatiisi että!

Vaikka lokaationa toimii Kallio, on asuinympäristö erittäin rauhallinen - varsinkin kun ikkuna on suunnattu sisäpihalle päin. Ainoaa metelihaittaa koituu rappukäytävästä kantautuvista äänistä, sekä ulko-ovien ikkunalaseista, jotka kiinni pamahtaessaan kuulostaa siltä kuin ukkonen olisi pään päällä.

Summa summarum: pikkiriikkisistä miinuspuolista huolimatta meikä diggaa! Ja on muuten aika hiton kivaa asua taas yksin. Ehehehe. Ensi kerralla (tai siis sitten kun olen saanut hankittua ruokapöydän tuoleineen, asentanut lamput kattoon ja keksinyt jonkun fiksun säilytysjärjestelmän vaatteilleni) siirrytään esittelyssä seuraavalle levelille!

2015/07/03

street food thursday @ teurastamo

Kinkut back! Ja aiiii että mikä loma meillä Ljubljanassa olikaan! Kaikki meni paremmin kuin putkeen pienestä lähtöpäivän sekoilusta huolimatta ja keskiviikkona palasimme turvallisesti takaisin kauniin kesäiseen Helsinkiin. Kentältä kirmasin lähestulkoon suoraan juoksutreeneihin Kaivopuiston rantaan ja ikävä Slovenian lämpöön haihtui samantien merinäkymän edessä. Vitsit mikä kaupunki meillä onkaan! R a k a s t a n.

Ei me Peetan kanssa toisistamme jaksettu kauaa erossa olla, kun jo eilen päätimme lähteä polkemaan ympäri helteistä Helsinkiä. Sain kaivettua fillarini esiin hävettävän myöhään, mutta nyt se saa toimia virallisena kulkuvälineenä koko loppu kesän ja syksyn. Hankin söpön fillarini viime syksynä Veloshopista - ei ehkä laadullisesti parhain, mutta kulkee ja on ainakin hyvännäköinen! Pyöräilimme ensiksi Mustikkamaalle (olin täälläkin varmaan ekaa kertaa ikinä?!!) ottamaan aurinkoa, jonka jälkeen otimme suunnaksi Teurastamon Street Food festarit.

Joka kuun ensimmäisenä torstaina järjestettävä Street Food Thursday kokoaa herkullisimmat ruokarekat yhteen Teurastamolla. Viime vuonna alkunsa saanut pihaklubi tarjoaa hyvän ruoan ja juoman kera myös mahdollisuuden kirppislöytöihin! Kesällä tälläisiä iltatapahtumia on mielestäni yllättävän vähän - yleensä kaikki mielenkiintoiset häppeningit järjestetään jo aikaisin aamupäivästä, jolloin esimerkiksi töissäkävijät eivät välttämättä pääse niihin osallistumaan. Onneksi ymmärrettiin mennä paikalle, nimittäin fiilis Teurastamolla oli ihan mieletön hyvän musiikin soidessa, kylmän juoman virratessa ja ruokakojuille kerääntyvien ihmisten joukossa.
Olen testannut jo muutamat ruokarekat erilaisten tapahtumien yhteydessä, mutta Kimchi Wagon oli itselleni täysin uusi tuttavuus - ja oh maaaan miten hyvää tuo kookosriisillä ja curry tofulla varustettu annos olikaan! Annos maksoi kympin ja oli kyllä täysin hintansa väärti. Muita herkullisen näköisiä ruokaelämyksiä oli tarjolla mm. Richard McCormick'sin ja Thai Papayan kärryissä. Pitänee pistää mieleen ensi kerralla kun tapahtuma järjestetään 6. elokuuta!
Jos elokuussa järjestettävä Street Food Thursday jää välistä, kannattaa Teurastamolla poiketa myös ihan muuten vaan, sillä pihapiiristä löytyy vierailemisen arvoisia ruokapaikkoja, kuten Kellohalli ja B-Smokery, jossa muuten söin uutena vuotena elämäni tähän asti maukkaimmat seitanit! Tutustuimme Peetan kanssa myös saman katon alla sijaitsevaan B-Side Bariin inkiväärisiidereiden merkeissä (aika hyvin tää meidän loman jälkeinen rehab alkoi...), jossa kaikkien naisten päiväuni oli soittamassa kultaisia kipaleitaan.

Täydellinen kesä saa jatkoa jo tänään, kun otamme rakkaan reissukinkkuni kanssa nokan kohti kaunista Turun saaristoa! Vasta eilen mietimme miten ihanaa olisi lähteä veneilemään ja vain paria tuntia myöhemmin meille tarjoitui tilaisuus nukkua vetten päällä pari yötä, iiiiks miten jännää!! Sunnuntaina seilaamme Turkuun ystävien luokse, jossa vietämme vielä yhden yön. Palataan juttujen ääreen siis ensi viikolla! Nauttikaa kauniin kesäisestä päivästä, tästä tulee hyvä.

2015/06/12

#sinkkukesäkakstuhattaviistoista

Okei. Oooookei. Moi... Ajattelin moonwalkata sisään täysin huomaamattomasti, mutta en ihan taidakaan onnistua aikeissani. Toukokuu ehti vaihtua poissaollessani kesäksi ja minä tyttö sen kuin rellestän! Hästääg sinkkukesäkakstuhattaviistoista. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua niin paljon, etten oikein edes tiedä mistä aloittaisin. Huomasin myös että teitä ihania on ilmestynyt tänne yhtäkkiä paljon lisää (vai johtuuko se siitä että Blogilistaa rokanneet siirtyivät kerralla Blogloviniin?) ja haluan toivottaa teidätkin tervetulleeksi hölmöjen ja varsin epäsäännöllisten juttujeni pariin.
Koska kertaus on opintojen äiti as known as hittooks mä olen kamerallani mitään kuvannut, niin eiköhän pistetä taas perinteisesti puhelimen räpsyt laulamaan ja katsotaan mitä kuluneet viikot ovat tuoneet tullessaan! Täytyy muuten ottaa ihan kalenterista tukea, kun ei meinaa itsekään pysyä perässä. 

Sugar Helsinki x TresBones x ihanat naiset = gintonic workshop! Tehtiin sen verran hyviä kurkku-inkivääridrinkkejä, että ajattelin pystyttää samanlaisen drinkkikoulun tytöille tupareihin. Joo joo, tulossa on! 

◇ Työmatka Tukholmaan. Koko kaupunkiin on jäänyt vähän tylsä maku, sillä viimeisten kuuden vuoden ajan se on liittynyt jollain tapaa töihin. Ajatelkaa, aloitin kirjoittaamaan tätä blogia au pairina Tukhomassa vuonna 2009?! Kreisiä.

◇ Muuttopurilainen Vaasankadun Just Vegessä. Vähän vaarallista asua taas Kalliossa, koska hyviä kasvisravintoloita on naapurusto täynnä!


Saint Vacantin 10-vuotis synttäreillä Skattalla. Kun Peeta kuuli että ulkona on törkeen makee somesumu, oli pakko juosta ulos ottamaan selfieitä. Ja äää!! Tän beiben kanssa lennetään parin viikon päästä kohti Ljubljanan Flow festareita! Aijajjaiii.

◇ Sanoin viimeiset heipat Manskulle ja otin nokan viimeinkin kohti Kalliota! Muuttoviikko osui samaan syssyyn koulupäivien ja työmatkan kanssa - kiitos vanhempien kaikesta selvittiin, vaikka meinasi siinä pannu kiehahtaa välillä itse kullakin. Sain myös tietää ettei vuokrasopimukseeni kuulu kellari- tai ullakkotiloja, joten tämän tavaramäärän hävittäminen pieneen yksiöön ei ihan päivässä käynyt. Vielä on paljon tehtävää, mutta aikansa kutakin sanoi Paju kun sohvalla makasi!

◇ Viime viikonloppuna ystäväni esikoinen sai nimekseen Mikael Johan. Kippisteltiin pikkumiehen kunniaksi, ihmeteltiin ystävän kakkutekelettä (siis kuka oikeesti osaa edes tehdä tuollaisia??) ja laulettiin vanhaa kasaribiisiä maailman suloisimmalle Mikille!

◇ Ristäisistä juoksin suoraan omalle sisäpihalle, jossa pojat jo odottelivatkin suu kuivana Kustaan Grilliin avajaisia. Kaikki oli vimosen päälle mietitty grillattavista koristeisiin - ainoastaan Pekka Pouta päätti muuttaa suunnitelmiaan lupauksiensa suhteen ja siinä sitten seistä kökötettiin sateenvarjon alla ja puhallettiin jo muutenkin heikolle grillihiillokselle puhtia. 

◇ Keskiviikkona näin pitkästä aikaa ihania heimosiskoja yhteistreeneissä, jotka olivat niin jäätävät etten ole pystynyt kävelemään tänään edes loivaa alamäkeä alaspäin. Tuomiokirkon portaat saivatkin siis kokea saman päivän aikana paljon pyllyjä! #tuomiopäivä 

◇ Kävin pari viikkoa takaperin myös tummentamassa hiukan tukkaani. Latvassa hengailee lisäksi pari pehmentävää raitaa, mutta muuten yleisilme pysyi suhteellisen samana. Tajusin tykkääväni tälläisestä pitkästä polkasta itselläni hieman lyhyttä enemmän, joten eiköhän näillä mennä taas seuraavat puoli vuotta. 

◇ Vielä noin pari kuukautta sitten järkytyin siskoni hankkimista, vähän liian nopeista bensiksistä, mutta tänään hankin itselleni samanlaiset... Anni ei ottanut asiaa kovin hyvin

◇ Kyllä huomaa että on kesä kun viikonloput on täynnä kaikennäköistä menoa ja mekkalaa! Tänään olisi tarjolla niin Sideways festareita, Lonnan avajaisia, klubimusaa Kutosella ja festareiden virallisia jatkoja Ääniwallissa. Ensi viikolla sitä vietetäänkin jo juhannusta (huh??!) Peetan mökillä, jolloin saan nostaa maljan myös alkaneen kesäloman kunniaksi! Mutta nyt hyvät ystävät, nautitaan tästä viikonlopusta! 

2015/05/20

itku pitkästä ilosta

Ojdå. Kevät on rullannut ihan tajutonta vauhtia eteenpäin, eikä asioiden hoitamiseen - tai pikemminkin kaikkiin lukuisiin kivoihin meininkeihin osallistumiseen ole välillä tahtonut riittää aikaa, vaikka kovasti olisi toivonut.

On uuden ja vanhan kämpän asioiden hoitamista, kouluhommia, vähintään viisi työpäivää viikossa ja työmatkat päälle, heimotreenejä ja kisoja (ensimmäinen puolimaratoni taputeltu onnistuneesti ajassa 2:19!!) ja ties vielä mitä muuta. En sano että tämän hetkinen sairasloma olisi millään tapaa mieluinen (toinen viisureistani revittiin viikon alussa, huh.....), mutta asiaa voi tarkastella monelta kantilta, kuten hei, meikä ehti vihdoinkin näppisten äärelle teitä varten!
Pakkoloman ja viikon liikuntakiellon uhalla olen katsonut ainakin kolmea eri sarjaa, totellut lääkäriä ja aloittanut "viileiden ja pehmeiden asioiden" dieetin ja popsinut lisäksi kohta paketillisen särkylääkkeitä. I rip my head back and... just off. Ensi kerralla revitään sitten kaksi kerralla, voi pojat! Lääkehuuruissa ja jäätelöt suupielistä valuen tartuin myös pitkästä aikaa kameraan ja kuvasin koko huushollin näytiksi vielä viimeisen kerran ennen seuraavia asukkeja.
Asuntonäyttö pidettiin pari viikkoa takaperin. Kun ihmisiä virtasi sisään kotiimme, tuli pienoinen ahdistus. Silloin ymmärsi konkreettisesti muuttavansa tästä täydellisestä asunnosta pois, eikä tunne ollut mukava. Onneksi sain keploteltua tilallemme tuttuja, joten ajatus poismuuttamisesta ei tunnu enää niin ikävältä. Niin että kaverit hoi, tuparikutsu tulee sitten meikälle ensimmäisenä!

Ensimmäiset kuvat ovat omasta huoneestani, joka on makkareista paljon pienempi. Huoneessani ei ole yhtään seinää, jossa ei olisi ovea tai ikkunaa - sen vuoksi huonekalujen asettelemiselle ei löytynyt paljoakaan muuntelemisen varaa. Peruskalusteet, kuten sänky, pieni sohva, lipasto ja tv-taso kuitenkin asettuivat näinkin pieneen huoneeseen loistavasti. Tulevaan yksiöön ei tule telkkaria ollenkaan, sillä sen katsominen on jäänyt niin vähäiseksi. Sain myytyä Ikean valkoisen tason pois ja hommattua sen sisään kätketylle sälälle toisenlaiset ratkaisut, jotka esittelen myöhemmin!
Melkein 60 neliöiseen asuntoon nähden keittiössämme on yllättävän vähän tilaa laittaa ruokaa. (Ihan kuin näin aktiivisena ruoanlaittajana olisi jotain varaa valittaa...) Kuvasta puuttuu vielä pieni sivupöytä, jossa pidämme kahvinkeitintä, mutta muuten kaikki toiminta tapahtuu tiskipöydällä. Uudessa yksiössäni on jopa enemmän kaappi- ja tasotilaa kuin nykyisessä ja sisältää kaiken lisäksi pienen astiapesukoneenkin!
Kylppäri- ja wc-tiloja en ole tainnutkaan täällä blogin puolella aikaisemmin esitellä? Suuri plussa kimppakämpässä on, jos suihku ja vessa ovat erikseen omissa tiloissa, vaikka toki siskon kanssa olisi varmasti pärjännyt yhdelläkin. Tässä asunnossa eniten miellytti uudeksi remontoidut pinnat vanhan asunnon piirteitä kunnioittaen. Vanhat peiliovet ja punaiseksi maalatut lautalattiat näyttivät hyvältä muuten uusittujen pintojen kanssa.
Siskoni päätyi asunnon isompaan makkariin, koska Lahden muotsikasta valmistuvalle pakkaus- ja brändimuotoilijalle oma työtila oli ehdoton. Olen monesti miettinyt miten kämppään asettuisi esimerkiksi pariskuntana, jolloin vain yksi makkari olisi tarpeellinen. Tulisiko isommasta makuuhuone yhdistettynä olkkariin ja pienemmästä tilasta työhuone? Pohjaratkaisu soveltuukin mielestäni paremmin kimppa-asumiseen, kuin pariskunnille.
Viimeisenä hyökätään eteiseen, josta lähtee ovia ihan joka suuntaan - taas yksi plussa kimppakaverin kanssa asumisessa, kun ei tarvitse poiketa toisen huoneen kautta mennäkseen omaansa. Asuntomme läpi, Annin huoneesta keittiöön asti kulkee myös pariovet, joita olemme pitäneet usein auki päivisin kun molemmat ovat olleet kotosalla. Parasta tässä asunnossa on ollut myös kaikkiin huoneisiin tulviva valo, joka paistaa suurista ikkunoista sisään. Krhm, tai siis paistaisi jos joku jaksaisi pestä ikkunat. Noh, ehkä tulevat asukkaat sitten.