2015/02/25

sarjavinkki: the affair

Olen ennenkin tainnut suositella HBO Nordicia, mutta suosittelenpahan taas! Pidin hetki sitten pienen paussin kuukausittaisesta tilauksesta, mutta kun Girlsin uusin tuotantokausi ilmestyi Nordicille, repsahdin taas. Alle kymppi kuussa laatusarjoista ei kuitenkaan ihan hirveästi kukkaroa mielestäni veroita. Koska Girlsien uusia jaksoja tipahtelee näytille minulle turhan maltillisin väliajoin (uusi jakso joka maanantai), etsin käsiini muutakin katseltavaa. Sellainen löytyikin yllättävän nopeasti pelkkää näyttelijäkaartia silmäilemällä:
The Affair on draamasarja, joka pureutuu nimensä mukaisesti avioliiton ulkopuolisen suhteen kiemuroihin. Sarjan keskiössä on Alison (Ruth Wilson, mm. Luther), suositun kesäkuppilan nuori tarjoilija, joka yrittää saada elämänsä raiteilleen murhenäytelmän jälkimainingeissa. Hänen miehensä kamppailee pitääkseen kaiken kasassa, mutta sureva vaimo ja sukutilan vaikeudet tekevät elämästä raskasta. Heidän rakoileva liitto joutuu yhä syvempiin vesiin, kun Alison tapaa neljän lapsen perheenisän Noahin (Dominic West, mm. The Wire), joka on saapunut appivanhempiensa luokse kesänviettoon Hamptonsiin.
Sarjan poikkeuksellinen kerrontatapa vei kerta heitolla mukanaan. Reaaliaika sijoittuu poliisin kuulustelupöydän ääreen, jossa vuorollaan sekä Alison, että Noah esiintyy. Koska kolikolla on kaksi puolta, myös kuulusteltavien kertomukset eroavat toisistaan. Jokaisessa jaksossa käsitelläänkin tapahtumia erikseen Noahin ja Alisonin näkökulmasta, mikä tekee juonesta ristiriitaisen ja jännittävän. Hyvin mahdollista, että jään koukkuun sarjaan kuin sarjaan, mutta kaikki kymmenen jaksoa parissa päivässä vahdanneena peukutan ja kovaa!

2015/02/23

soittolistalla tänään

Lääh, puuh. Työkiireet painavat hartioita (tällä viikolla tuntimäärä ylittää neljänkymmenen, kiitos inventaarion...) ja vaikka kuinka jaksan iloita kevään tuulista ja niiden kuljettamista muutoksista, meinaa meikäläiselläkin virta loppua kesken. Siksipä aamuaikaisella, ensimmäisten ratikkavuorojen kulkiessa laitankin nykyään soimaan sen energisemmän soittolistani (yleensä tykkään kuunnella aamulla vähän rauhallisempia kappaleita), jotta sitä heräisi vähän pakostakin. Tässä siis viimeaikojen kuunnelluimmat, joihin lukeutuu niin uutta kuin vanhaa:

Tech N9ne - Fragile (ft. Kendrick Lamar, ¡MAYDAY! & Kendall Morgan)


No okei, ensinnäkään tämä ei ole se aamun energisin biisi, mutta ainakin rytmi vei mukanaan ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien! (Näyttäisi olevan jo vuoden vanhakin, joten se siitä uudesta kappaleesta sitten.) Tai sitten Kendrick vei... ahh.

Marka - Dub Phizix and Skeptical feat Strategy


Jos ystäväni olisi biisi, se olisi ehdottomasti tämä. (Tänään tosin väitin hänelle toisin.) Video on vähintäänkin pelottava, mutta jollakin hämärällä tavalla tämä koukuttaa. Viimeksi taisin tanssia sekoilla tämän tahtiin Ääniwallin tanssilattialla serpentiinit kaulassa...

Lilla Namo - Höj Volymen


Viimeistään tämän jälkeen postauksen otsikoksi voisi muuttaa tanssilattialla tänään - sen verran k o v a muikkeli kyseessä. Tätä biisiä popitin oikeastaan tasan vuosi sitten kun sinkkuajat olivat kuumimmillaan (meinasin ensiksi kirjoittaa sinkkuvuosien, mutta enkka taitaa olla maksimissaan kuusi kuukautta?) ja lonkku juomien numero yksi. Yllätyin jopa etten ole linkannut tätä biisiä aikaisemmin, mutta ehkä mulla oli vaan niin kiire bailata...

2015/02/21

riikinkukko ihollani

Tadaa! Siinä se nyt olisi, tuoreena ensiesittelyssä myös vanhemmilleni! Niillä taitaa mennä herne nenukkiin, sen verran selkeästi ilmoittivat tyytymättömyytensä uutta tatuointia kohtaan. Ymmärrän toki ettei kaikkien silmissä tatuoinnit näytä hyvältä, mutta aikuisena ihmisenä osaan itse päättää mikä omasta mielestäni on kaunista ja mikä ei.
Ja kaunis siitä totta vie tulikin! Jos ihan rehellisiä ollaan, suunnittelin ensiksi paljon pienempää kuvaa, mutta ilmeisesti tieto ei välittynytkään taiteilijalle eteenpäin, sillä ensitapaamisellamme hän esitteli suunnittelemaansa kuvaa riikinkukosta, joka peittäisi lähes puoli käsivartta. Iski hetkellinen pakokauhu, mutta kun kuvaa mallailtiin paikalleen, se näytti hiton hyvältä.
Onneksi en hannannut, sillä olen niin tyytyväinen lopputulokseen! Tatuoinnin piirsi lahjakas Jorge Teran, joka oli vierailevana artistina Tatuatassa viikon ajan. Kävi muuten aivan mieletön tuuri, sillä yritin varata viime kesänä Barcelonasta aikaa Jorgelle LTW Tattoo Studiosta tuloksetta ja nyt tyyppi tuli perässä Helsinkiin! Jos siis mandala-tatuoinnit houkuttelee, suosittelen suurella sydämellä Jorge Terania! 

2015/02/14

sunnuntain menovinkki: 29m² kirppistä ja herkkuja

Kaikki Helsingissä päin liikkuvat hoi! Huomenna sunnuntaina 15.2 järjestämme pienen herkkukirppiksen Ravintolapäivän kunniaksi. Myynnissä on mm. paljon vaatteita, kenkiä ja laukkuja naisille, sekä hieman kodin sisustus- ja käyttötavaraa. Lisäksi saatavilla on myös Taru Susannan käsintehtyjä koruja.

Ja koska shoppailu on paljon kivempaa täydellä vatsalla, tarjoilemme kirppistelyn ohella vähän murua rinnan alle! Tsekkaa lisätiedot Facebookin eventistä: 29m² kirppistä ja herkkuja. Nähdään Viipurinkadulla!

2015/02/11

hyvää iltaa rooma

Buona sera a tutti! Keväinen fiilistely jatkukoon Rooman matkapostausten merkeissä, mutta voi pojat niin saa jatkua meillä kotonakin! Olen niiiiin innoissani hiljalleen lämpenevistä keleistä, auringonpaisteesta, tulppaaneista ja vähenivistä vaatteista, etten ole enää Rooman reissun jälkeen suostunut pukemaan paksuinta talvitakkiani päälle, koska uskon vakaasti edesauttavani sillä kevään tuloa.
Ennen varsinaisia reissuvinkkejä ajattelin jakaa vielä muutaman kuvan Roomasta illan jo hämärtäessä. Kun käveli kaupungilla, ei voinut olla törmäämättä vanhoihin kirkkoihin, antiikinaikaisiin raunioihin tai muuten vain mahtaviin rakennuksiin. Välillä kaikesta upeudesta meinasi tulla ähky, sillä nähtävää oli niin paljon ja aikaa kaiken näkemiseen kovin vähän. Tähänkin aukioon törmäsimme eräs ilta aivan sattumalta, enkä tajunnut sen kaiken kauneuden keskellä edes tarkistaa mistä rauniosta on tällä kertaa kyse.
Aika kauas sitä pitää kotoaan lähteä löytääkseen itsensä jälleen COS:in alennusmyynneistä... En voinut vastustaa pehmeää villapaitaa baby blue-värisillä hihoilla, joten nappasin sen alerekistä mukaani. Samasta puodista löytyi myös paitaan mätsäävät housut kreisillä kuvioinnilla! Siinäpä sen reissun ostokset olivatkin - yllätyin itsekin miten vähän tuli viikonlopun aikana tuhlailtua. Kaiken ylimääräisen sai kyllä helposti kulumaan ravintoloissa ja baareissa, sillä ei kaupunki sieltä ihan halvimmasta päästä ole. Toki mitä turrempi alue, sitä kalliimpaa kaikki oli. Hyvänä esimerkkinä Colosseumin läheisyydessä oleva kioski, jossa pieni mehupullo maksoi seitsemän euroa...
Pepe löysi kivasta second hand-liikkeestä itselleen hienon oliivinvihreän bomberin. Yritän koota muutaman vinkin myös shoppailua varten, nimittäin sen verran makeita vintagepuoteja löytyi parilta sellaiselta kadulta, johon ei vältämättä eksyisi ilman tarkkaa osoitetta. Tuli muutenkin huomattua, että kaikki ne omalle kukkarolle sopivimmat liikkeet sijaitsi vähän syrjemmässä pahimmilta turistikaduilta - Espanjalaisten portaiden juuressa kun tuntui nimittäin olevan vain niitä kauppoja, joiden asiakkailla oli Burberryn kuosiin puettuja puudeleita.
Tähän kuvaan ei paljon muokkauksia kaivattu, aika #nofilter kamaa. Siispä näihin kuviin ja tunnelmiin! Jottei nyt ihan matkajutut ala puskea teiltä korvista, ajattelin ensi kerralla esitellä välikevennykseksi uuden tatuointini (vanhempani lukisivat kyllä niin paljon mielummin tästä matkasta), jonka kävin ottamassa eilen, ääää!! Anteeks äiti ja iskä......... Älkää heitatko.

2015/02/04

hyvää huomenta rooma

Nyt kun kuukausi on vierähtänyt tuoreen puolelle ja ikävuodetkin tuottaneet jälleen uutta, lähinnä ylikypsää hedelmää (mielellään kyllä jättäisin oikeaan yläkulmaan numeron kaksikymmentäviisi), on hyvä hetki palata ajassa hieman taaksepäin ja nauttia pala kauneinta Roomaa. Koska kuvia kertyi reissuviikonlopulta reippaasti toista sataa, riittänee materiaalia ainakin pariin fiilistelypostaukseen, sekä lisäksi erilliseen vinkkipostaukseen, jonka ajattelin kirjoittaa ajatuksella myöhemmin. Kuulostaako hyvältä?
Perjantaiaamuna hotellille saavuttua halusin ottaa pikaisen suihkun ennen kaupungille lähtöä. Siinä välissä Petri keksi yllättää minut laittamalla synttärilahjani pyyhkeen päälle odottamaan. Olin kuitenkin mitään hoksaamatta nostanut tämän "hygieniamikäliepaketin" ja ottanut pyyhkeen sen alta, sillä en todellakaan hoksannut sen olleen lahja... Miesten paketonnit on aika liikkiksiä. Lahjaksi paljastui klassiset Ray Banin Clubmasterit!
Uusia aurinkolaseja pääsikin onneksi heti kokeilemaan, sillä ulkona oli ihanan keväinen ilma! Ennusteiden mukaan tulopäivänämme olisi pitänyt sataa, mutta onneksi näin ei käynyt koko viikonloppuna. Saimme nauttia kolme päivää noin 12-15 asteesta, jonka aikana oli aurinkoista, mutta toisinaan myös melko pilvistä ja tuulista. (Tämä kuva vaikuttaa siltä että poseeraisin tarkoituksella kodittomien mestoilla.... Ki-va.)
Kahvi tarkoittaa italialaisille tyypillisimmillään espressoa tai cappuccinoa ja se juodaan yleensä tiskin ääressä seisten. Se maksaa vähemmän kuin pöytään kannettuna, mistä syystä tarjoilijat houkuttelevat turistit suoraan pöytään istumaan. Suomalaistyyppinen, italialaisille "laiha" kahvi on puolestaan caffé americano - ravintolassa sen tilatessani sain eteeni kuitenkin ehkä vahvimman ja suurimman kupin koskaan. Olisi ehkä pitänyt tilata sen sijaan appena macchiato, joka tarkoittaa kahvia maitotilkan kanssa.
Meillä oli reissussa käytössä Ulmonin kartta-applikaatio City Maps 2Go (tai siis Petrillä oli, meikä seurasi perässä...), joka toimii offline-tilassa ulkomailla. Reissua ennen merkkasimme karttaan tähtiä, joiden takaa löytyi hyviä ravintoloita, nähtävyyskohteita ja shoppailupaikkoja. Applikaation avulla oli todella helppo suunnistaa, sillä nuoli liikkui kartassa reaaliajassa GPS:n tavoin. Applikaatioon on ladattavissa aina uusia kaupunkeja, mutta myös edelliset kohteet säilyvät vinkkeineen muistissa. Suosittelen!
Barcelonaan verrattuna katutaidetta oli Roomassa mielestäni vähän, tai sitten pyörin niiden osalta vain väärissä paikoissa? Katutaiteeksi riitti mielestäni kuitenkin katujen värikkäät talot, autot ja Roomassa asustavat ihmiset, joiden ihastelemiseen olisi voinut kuluttaa aikaa tunti tolkulla. Vaikka en omistakaan ajokorttia, löysin jo mahdollisesti tulevaisuuden kärryni! Mutta jottei makiaa mahan täydeltä, fiilistellään kaupunkia ensi kerralla illan jo hämärtäessä. Ciao!